Raitiotie Pirkkalaan?
Kumpi on kestävämpää kehitystä: kasvaa joukkoliikennereitin varrelle vai hajaantuneesti?
Kumpi on asukkaalle houkuttelevampi kunta: se joka katsoo tulevaisuuteen ja kehittää palveluitaan vai se joka käpertyy sisäänpäin?
Kumpaan kuntaan yritys sijoittuu: sinne jossa palveluiden kysyntää on tulevaisuudessa ja sujuvat joukkoliikenneyhteydet varmistettu vai jossa kysyntä kehittyy sattuman varaisemmin?
Kumpi on houkuttelevampi joukkoliikenneväline kyytiin hypättäväksi: bussi vai ratikka?
Ratikka-keskustelu käy kuumana. Tampereen kaupunkiseudulla seuturatikan yleissuunnitelma on valmistunut ja kuntavaalit sähköistävät Pirkkalassa keskustelun aiheesta, sillä saattaa olla, että ratikasta päättää jo seuraava valtuusto ja mahdollisesti ratahaaraa rakennettaisiin 2025-2028.
Suhtaudun itse positiivisesti ratikan mahdollisuuksiin Pirkkalan kehittämisessä ja kestävän ja mukavan arjen mahdollistajana, eniten kuitenkin huolestuttavat kustannukset ja hankkeen taloudellinen järkevyys. Kirjoitin aiheesta yli vuosi sitten paikallislehti Pirkkalaiseen 15.1.2020 otsikolla ”Raitiotie on enemmän kuin vain joukkoliikenneratkaisu” (Ratikka mielipideteksti vuodelta 2020.)
Mutta nyt päivitettyä pohdintaa yleissuunnitelman ja some-keskustelun innoittamana.
Kaupungistuminen on jatkuva megatrendi enkä usko koronan sitä isossa mittakaavassa muuttavan. Tampereen kyljessä Pirkkala on osa tätä trendiä. Olemme asettaneet maltillisen 1,5% vuosittaisen asukasmäärän kasvutavoitteen. Pirkkalassa on jo jonkin verran suhteellisen tiivistä asutusta, mutta Pirkkalan yksi hienous on se, että tästä huolimatta myös luontokohteet ovat lähellä. Rakentamalla edelleen pääasiassa joukkoliikennekäytävän varrella pystymme säilyttämään luontoyhteydet vähintään kohtalaisesti. Pirkkalan houkuttelevuus ei voi pitkällä tähtäimellä perustua suureen määrään omakotitalotontteja vaan tulevaisuuden menestystekijöitä on haettava myös uusista ratkaisuista.
Vaihtoehdot
Ratikkaa pohtiessa voi lähteä arvioimaan vaihtoehtoisia päätöskombinaatioita:
1. Tampere ei päätä toteuttaa Pirkkalan suunnan ratahaaraan → ei ratikkaa, nykytilanne säilyy
2. Tampere toteuttaa ratikan Härmälään, Pirkkala ei rakenna ratikkaa lainkaan
3. Tampere toteuttaa ratikan Härmälään, Pirkkala toteuttaa ratikan Partolaan (en tiedä onko tämä enää virallisesti mahdollisuus, kun yleissuunnitelma on päätetty tehdä Suupalle saakka)
4. Tampere toteuttaa ratikan Härmälään, Pirkkala toteuttaa ratikan Suupalle
Koska Pirkkalan suunnan ratahaaralla Tampereella tavoiteltava käyttäjämäärä jo nyt täyttyy kaikilla pysäkeillä, vaikuttaa tämä luontevalta ensimmäiseltä laajenemissuunnalta. Jos Tampere päättää ratikasta Härmälään, uskon että suuri enemmistö pirkkalalaisista on valmis rakentamaan ratikan vähintään Partolaan saakka. Partolan tulevaisuudelle ratikka on mielestäni elinehto.
Uskon myös, että Pirkkalan seuraavilla valtuustoilla on aito mahdollisuus tehdä oma ratkaisunsa eikä mahdollista rakentamista ole vielä päätetty tai sidottu Tampereen päätöksiin.
Kehityshanke vai joukkoliikenneratkaisu
Itse näen ratikan enemmän kehityshankkeena kuin pelkkänä joukkoliikenneratkaisuna, joten sähkö- tai kaasubussien selvittäminen vaihtoehtoisina ratkaisuina ei ota kaikkia ratikan vaikutuksia huomioon ja verrataan keskenään eri asioita. On myönnettävä, että pelkästään joukkoliikenteen toteuttamisen näkökulmasta ratikka ei ole välttämätön yksin Pirkkalan kokoiselle kunnalle. Joukkoliikennettä tulee kuitenkin tarkastella laajempana seudullisena kokonaisuutena ja joukkoliikenteen kapasiteetin kasvattaminen Pirkkalan ratahaaralla on tarpeen.
Sähkö- tai kaasubussi on edelleen renkailla kulkeva auto ja siten lähes sama asia kuin perinteinen bussi. Osin niillä voidaan saavuttaa samoja ilmastohyötyjä kuin ratikalla, mutta ne eivät nykytilanteeseen verrattuna kehitä yhdyskuntarakennetta, eivät lisää maankäytön arvoa tai paranna palvelutasoa. Pirkkalassa joukkoliikenne ei ole tulevaisuudessakaan pelkästään ratikka vaan sen lisäksi tarvitaan syöttöliikennettä sekä yhteyksiä muualle kuin ratikkareitille. Niissä uusille tekniikoilla on varmasti tulevaisuudessa entistä suurempi rooli.
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja palvelut muodostuvat erilaisiksi alueella, jossa kulkee ratikka ja alueella, jossa kulkee bussi. Ratikassa on oleellista se raide. Raide kertoo, että tässä ihmiset tulevat liikkumaan seuraavat vuosikymmenet (-sadat?). Raiteen ympärille kaavoitetaan ja rakennetaan asutusta, palveluita, työpaikkoja ja näihin tulee olemaan helppo, mukava ja kestävä tapa liikkua jatkossakin. Arki sujuu raitiotien ympärillä. Raiteen ympärillä ei tarvitse arvailla tuleeko yritykseeni asiakkaita tai onko asunnollani jälleenmyyntiarvoa. Raide takaa, että kysyntää riittää pitkälle tulevaisuuteen.
Raha
Yleissuunnitelmassa on arvioitu maanmyynnistä saatavia tuloja ja laskelmien perusteella ne olisivat merkittävästi investointikustannuksia suuremmat. Liitteen laskelmien perusteella tulolaskelmat oli tässä vaiheessa melko yksinkertaisesti arvioitu ja uskon, että sekä meno- että tulopuoli tarkentuu suunnittelun edetessä.
Taloudellisista luvuista yhteenvetona: yleissuunnitelmassa Pirkkalan osan investointikustannuksiksi on arvioitu 82 miljoonaa euroa. Koko Pirkkala-Lamminrahka rataosuuden liikennöintikustannuksiksi on arvioitu 9,6 miljoonaa euroa vuodessa. Varikko- ja kalustokustannuksia en huomannut. Laskelmiin on huomioitava lisäksi MAL4-sopimuksen mukainen valtion 30% avustus investointeihin.
Pirkkalan kunnan tuloiksi kiinteistötaloudellisesssa analyysissä on arvioitu 250 miljoonaa euroa. Laskelmassa ei ole kuitenkaan huomioitu, mitä muita kustannuksia infran aikaansaamiseksi syntyy. Analyysi ei myöskään varsinaisesti arvioi, mikä kehitys tapahtuisi muutenkin, ilman raitiotien rakentamispäätöstä. Raportissakin todetaan, että kiinteistötaloudellisissa selvityksissä on tavoitteena ollut vaihtoehtojen vertailu. Sama menetelmä ei välttämättä sovellu siis ratikan kiinteistötaloudelliseksi perusteluksi.
Tällä hetkellä nämä taloudelliset arviot eivät ole sillä mallilla, että itse luottavaisesti niiden perusteella päätöksen voisin tehdä.
Jatko
Valtuusto on talousarviossa myöntänyt seuraavalle vaiheelle eli hankesuunnitelmalle rahoituksen. Se on tarkoitus käynnistää syksyllä. Odotan itse hankesuunnitelma-vaiheelta tarkennusta erityisesti:
– investointikustannuksiin
– operointikustannuksiin
– yleisesti raitiotieliikenteen hallintamalliin seudullisesti ja miten siitä syntyy velvoitteita, vastuita, oikeuksia Pirkkalan kunnalle ja miten muiden kuntien liittyminen mahdollisesti myöhemmin tilanteeseen vaikuttaa
– muun joukkoliikenteen toteuttamiseen ratikan ympärillä ja joukkoliikenteen kustannuksiin vaihtoehdoissa joissa raitiotie ulottuu Suupalle tai Partolaan
– tarkempaa vaikutusten arviointia kunnan kehittymiseen, myös tuloihin
Yleissuunnitelmassa on todella monipuolisesti arvioitu raitiotien vaikutuksia, joten suosittelen lukemaan raportin. Yleissuunnitelman ja nykytietämyksen perusteella en edelleenkään lukitse kantaani, vaikka ehkä epätietoinen äänestäjä niin toivoisi. Saamme lisää tietoa hankesuunnittelun jälkeen ja päätöksien aika on myöhemmin. Keskustelu ratikan ympärillä jatkunee vilkkaana.
Erinomainen yleissuunnitelman materiaali löytyy pirkkala.fi/seuturatikka kaikkien tutustuttavaksi