Kuntalaisten hyvinvointi on yksi kunnan tärkeimpiä tehtäviä ja oleellinen keskustelunaihe myös näin kuntavaalien alla. Mikäli soteuudistus toteutuu, paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtäviä siirtyy hyvinvointialueella, mutta varsinkin ennaltaehkäisyssä on tehtävää myös sote:n jälkeisessä kunnassa. Hyvinvointi on vahvasti kytköksissä myös talouteen, suuri osa kunnan budjetista liittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.
Sain mahdollisuuden kirjoittaa aiheesta paikallislehti Pirkkalaiseen 12.5.2021. Teksti alla.
Katse kuntalaisiin ja hyvinvointiin
Kunta on olemassa ensisijassa asukkailleen, kuntalaisille. Kuntalain 1§ sanoo ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.” Pirkkalan toiminta kuntalaisten parhaaksi on palkittu Suomen onnellisin kunta -vertailuissa hyvinä sijoituksina. Emme saa jäädä kuitenkaan laakereille lepäämään. Yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset ovat kiristyneet, korona on heikentänyt monen sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Vaikka suurimmalla osalla menee hyvin, myös eriarvoisuus on lisääntynyt ja siihen meidän pitää puuttua.
On aina tuloksellisempaa, halvempaa ja inhimillisempää puuttua ongelmiin ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Valitettavasti näistä ennaltaehkäisevistä ja ei-lakisääteisistä toimista on myös näennäisesti helpoin säästää taloudellisesti vaikeina aikoina, vaikka juuri silloin tukea tarvitaan. Kohdistamalla palveluita niitä eniten tarvitseville ja miettimällä uusia tapoja tuottaa palveluita, hyödyntämällä esim. eri tahojen välistä yhteistyötä, palvelumuotoilun tai digitaalisaation mahdollisuuksia, voimme turvata hyvät palvelut jatkossakin.
Yksi kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämisen haaste myös kuntien tasolla mietittäväksi on liian vähäinen liikunta, joka lisää riskiä moniin sairauksiin. SeutuLiike-ohjelmassa on arvioitu, että liikkumattomuus aiheuttaa Pirkkalassa 14,2 M€:n vuotuiset kustannukset. Kunta voi kannustaa ja mahdollistaa aktiivisen arjen hyvillä pyöräily- ja jalankulkumahdollisuuksilla liityntäpysäköinteineen ja riittävällä kunnossapidolla, koulujen ja päiväkotien piharatkaisuilla ja monipuolisilla ulko- että sisäliikunnan harrastuspaikoilla.
Mielenterveyden ongelmat ovat kasvava ongelma, johon meidän on reagoitava mahdollisimman paljon ennaltaehkäisevästi eikä ainoastaan purkaa akuuttia hoitojonoa. Matala kynnys lyhytterapiahoitoon tai avoimet mielenterveyspisteet helpottavat avun saamista aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi esimiestyön ja oppilashuollon tukeminen edistävät mielenterveysasioiden osaamista ja ennaltaehkäisyä. Myös lapset ja nuoret tarvitsevat mielenterveyden taitoja, johon liittyen jätin aiemmin keväällä valtuustoaloitteen.
Kolmantena hyvinvoinnin painopisteenä nostaisin ikääntyvän väestön. Jokainen meistä ikääntyy ja ansaitsee arvokkaan vanhuuden. Miten lisääntyvä tarve ikäihmisten toiminnalle, kotihoidolle, arjen avulle ja palveluhoitopaikoille saadaan järjestettyä?
Hyvinvoinnista syntyy itseään vahvistava kierre, sillä hyvinvoivat kuntalaiset pitävät huolta itsestään ja ympäristöstään. Kuntalaiset ovat oman arkensa ja hyvinvointinsa parhaita asiantuntijoita. Hyvinvointipalvelut tulee suunnitella kuntalaisia ja heidän tarpeitaan kuunnellen ja osallistaa heitä mahdollisuuksien mukaan kaikissa päätöksenteon vaiheissa. Päättäjät pormestarin johdolla edustavat kuntalaisia ja heidän tahtotilaansa myös kuntalaisten hyvinvoinnin suunnitelmallisessa kehittämisessä.