Vihreä siirtymä ja osaaminen talouden rakennuspalikoina

 

Näin vaalien alla puhumme kestävyysvajeesta eli julkisen talouden menojen ja tulojen välisestä tasapainosta. Julkinen talous onkin saatava tasapainoon keskipitkällä aikavälillä. Tarvitaan sekä menojen leikkauksia ja tulojen lisäyksiä, mutta katse on kiinnitettävä myös talouden uudistuksiin. Emme voi jäädä jumittamaan menneeseen maailmaan vaan on nähtävä, miten talousjärjestelmä kehittyy pidemmällä aikavälillä.

 

Mielestäni hyvää taloutta voidaan hahmotella ns. donitsitalouden ajatuksella. Donitsin sisärenkaan muodostaa sosiaalinen kestävyys elämän välttämättömyyksien turvaamiseksi ja donitsin ulkorenkaan ekologinen katto, joka kuvaa planeettamme rajoja. Näiden välimaastossa ihmiskunta ja talous voi toimia.

 

Vihreä siirtymä on globaalin murroksen aikaansaamaa talous- ja elinkeinopolitiikkaa, joka näkee mahdollisuudet taloudessa, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Vihreä siirtymä on ennen kaikkea yritysten ja markkinoiden tarve ja toive kehittää toimintaansa kestävämmäksi kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tässä valtio voi tukea innovaatioita, kehittää sääntelyä ja sujuvampia lupaprosesseja. Vihreään siirtymään liittyvä tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu kohtuullisen halpa energia on yksi Suomen tulevaisuuden kilpailutekijöistä ja houkuttelee investointeja.

 

Työikäisten määrän väheneminen on suuri rakenteellinen haaste Suomen taloudelle. Siksi toimet, joilla pienenevä työikäisten määrä saadaan pysymään kaikin puolin työkykyisinä, satavat suoraan talouden laariin. Liikkumattomuuden kustannukset kansantaloudelle lasketaan miljardeissa ja mielenterveysongelmat ovat yleisen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Työperäisen maahanmuuton vetovoimatekijöihin on panostettava, sillä kansainvälinen kilpailu osaajista on kova. Kaikkien maahanmuuttajien merkitys ja potentiaali koulutuksessa ja työelämässä on tunnistettava.

 

Suomen kilpailukyky on pitkään perustunut korkeaan koulutuksen. Jo hiukan romahtanutta suomalaisten koulutustasoa on lähdettävä nostamaan varhaiskasvatuksesta lähtien kohti ammatillista koulutusta ja yliopistotutkintoja. Vahva perustutkimus luo puitteet innovaatioiden kehittämiselle, mikä yhteistyössä yritysten kanssa palvelee myös liiketoiminnan ja viennin kehittämistä ja talouskasvua.

Teksti julkaistu myös paikallislehti Pirkkalaisessa 29.3.2023 ja verkossa.